Perjantaina piti olla vuorossa sivistynyt illallinen ystavan kanssa, mutta kohtalo paatti toisin. Tapasimme ravintolassa 20.30 ja aika kului useiden viinipullojen siivittamana yllattavan nopeasti. Jotenkin saimme 5 tuntia kulumaan ja about 01.30 mojitojen auttamassa nousuhumalassa mieleemme tuli jatkaa iltaa yokerhossa. Soitimme taksin paikalle ja noustessamme poydastamme viereisin poydan asiakkaat (3 hloa) pyysivat juhlimaan paikallaolijan syntymapaivaa 50 gramman kerta-annoksella paikallista vatsanlammiketta. Suostuminen tallaiseen kutsuun on nousuhumalassa venajalla aika "vaarallista". Eli tottakai me suostuimme! Ja kuten arvata saattaa, yksi 50 gramman annos vodkaa siivitti tieta hyville uusille ystavyyssuhteille tuiki tuntemattomien ihmisten kanssa (okei, ehka se ravintolalaskussa nakyva 1,5 litraa vodkaa avitti tutustumista). Aikaa kului, ruokaa tilattiin lisaa ja kas kummaa, kello olikin jo 05.30 aamulla. Eli jotenkin onnistuimme viettamaan 9 tuntia poydan aaressa.
No, tarinan hauskuushan ei tietystikaan ole siina, etta satuimme "yopymaan" ravintolassa (aivan, siis kyseessa on todellakin ruokaravintola, ei baari). Tarinan "hauskuus" on siina, etta ravintola menee normaalisti noin 01.00 kiinni, mutta meidan (5hloa) vuoksi joutuivat kaksi kokkia, kaksi tarjoilijaa ja yksi baarimikko olemaan toissa kello 06.00 saakka aamulla. Eli ei taalla venajalla nyt aina niin joustamatonta olekaan!
Ja lisaksi haluan mainita, etta kolme tyyppia seurueestamme jatkoi viela yokerhoon...kunnioittavaa turnauskestavyytta!
Taisi olla ensimmainen blogikirjoitus ilman minkaanlaista kritiikkia...no ei nyt sentaan...
...erikoisten ruokayhdistelmien listalle paasi yon aikana seuraavat venalaisystavanieni suosittelemat suussasulavat "tapaukset": prosciutto smetanan kanssa seka aina yhta ihanan makuinen osterit ja hunaja(!?) -yhdistelma. Eat that, Hans Valimaki!
Ihanaa kun sä oot back, oli jo ikävä Venäjänmeininkiä :)
ReplyDelete